Kerrostalojen, talotekniikan ja hissien kehitys
1. Kaupunkirakentamisen edellytykset 1690–1889
1690 Helsinkiin valmistui kaupungin ensimmäinen kivitalo (Kruununhaka, Aleksanterinkadun ja Ritarikadun kulma). Talo tuhoutui vuoden 1808 suuressa kaupunkipalossa.
1771 Helsinkiin valmistui ensimmäinen nelikerroksinen asuinrakennus (Suomenlinna, rakennus C54). Rakennus oli alun perin hissitön ja on edelleen hissitön.
1853 Elisha Graves Otis myi ensimmäisen kehittämällään turvajarrulla varustetun tavarahissin. Turvalaite esti hissilavan putoamisen nostoköyden tai -ketjun katketessa.
1854 Elisha Graves Otis esitteli turvahissiään New Yorkin Crystal Palace -näyttelyssä. Esityksessä hissilavan nostoköysi katkaistiin yleisön edessä, mutta turvalaite pysäytti lavan putoamisen.
1856 Kaupunkeja koskeva asetus mahdollisti monikerroksisten kivitalojen rakentamisen kaupunkikortteleihin ja vähitellen puutalojen tilalle alkoi kohota asuinkerrostaloja.
1857 New Yorkissa otettiin käyttöön ensimmäinen kaupallisessa käytössä ollut Otisin turvalaitteella varustettu henkilöhissi. Hissi asennettiin E. V. Haughwout & Co:n tavarataloon.
1860 Helsingissä otettiin käyttöön Suomen ensimmäiset kaasuvalot.
1861 Helsinkiin valmistui ensimmäinen nelikerroksinen rakennus (Kruununhaka, Meritullinkatu 3). Rakennus oli alun perin hissitön.
1872 Helsingin vesijohtoverkoston rakentaminen aloitettiin 1. marraskuuta.
1873 Helsinkiin valmistui ensimmäinen viisikerroksinen asuinkerrostalo (Kluuvi, Fabianinkatu 31). Rakennus purettiin vuonna 1934.
1875 Helsingin rakennusjärjestyksessä annettiin määräyksiä rakennusten portaiden mitoituksesta. Kivitalon pääportaan porrassyöksyn vähimmäisleveydeksi määrättiin viisi jalkaa eli noin 1 500 millimetriä.
1875 Helsingin rakennusjärjestys sisälsi määräyksiä katujen peitetyistä viemärikanavista sekä jäte- ja likavesien johtamisesta.
1876 Helsingin ensimmäinen vesilaitos ja vesijohtoverkosto valmistuivat. Vanhankaupungin vesilaitos puhdisti veden, joka johdettiin kaupungin verkostoon. Alppilaan rakennettu vesisäiliö tasasi verkoston painetta ja vedenkulutusta.
1877 Helsingissä toteutettiin Suomen ensimmäinen sähkövalokokeilu Valtionrautateiden konepajalla.
1877 Helsinkiin rakennettiin Suomen ensimmäinen puhelinlinja (Punavuori, Annankatu 6 / Iso Roobertinkatu 13).
1870-luvun loppu Nelikerroksisten asuinkerrostalojen rakentaminen alkoi yleistyä Helsingissä.
1880 Werner von Siemens esitteli sähköllä toimivan hissin Mannheimissa Saksassa.
1884 Helsinkiin perustettiin Suomen ensimmäinen sähköyhtiö, Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö (Kluuvi, Pohjoisesplanadi 25–27 / Kluuvikatu 1 / Fabianinkatu 12).
1885 Helsinkiin valmistui Suomen tiettävästi ensimmäinen sähkövalaistu asuinkerrostalo (Kluuvi, Pohjoisesplanadi 25–27 / Kluuvikatu 1 / Fabianinkatu 12). Rakennus oli alun perin hissitön. Rakennuksen porrashuoneisiin A, B, C, D ja G on myöhemmin rakennettu jälkiasennushissit.
1888 Helsingin rakennusjärjestys salli myös sisä-WC:t.
1880-luvun lopulla Yksi- ja kaksikerroksisia puutaloja korvattiin viisi- tai jopa kuusikerroksisilla asuin- ja liikekerrostaloilla.
2. Hissien tulo Helsinkiin 1890–1917
1890 Helsinkiin valmistui ensimmäinen kuusikerroksinen liike- ja asuinrakennus (Kluuvi, Pohjoisesplanadi 33 / Mikonkatu 1). Rakennus oli alun perin hissitön.
1890 Helsinkiin avattiin Suomen ensimmäiset hevosraitiotielinjat. Linjoja oli aluksi kaksi: Pitkäsilta–Lapinlahdenkatu, jonka pituus oli 2 956 metriä, ja Töölö–Eteläsatama, jonka pituus oli 3 044 metriä.
1890-luvulta 1900-luvun alkuun Hissi oli suuri harvinaisuus, eikä sitä asennettu edes viisikerroksisiin asuinkerrostaloihin. Tuolloin ylimmän kerroksen asunnot eivät olleet kovin suosittuja.
1891 Helsinkiin rakennettiin Huberin talo, johon asennettiin Suomen tiettävästi ensimmäinen sähköhissi (Kamppi, Huberin talo, Mannerheimintie 14). Rakennus ja hissi purettiin vuonna 1960.
- Hissin (Elektrisk Personhiss) valmistaja: Luth & Roséns Elektriska Aktiebolag / Stockholm.
1895 Helsingin rakennusjärjestyksessä tulenkestävästä aineesta olevien talojen korkeus rajattiin viiteen kerrokseen tärkeimmillä paikoilla (”Esplanaadien, Satamien / Kaijien, Bulevaarinkadun”), yleisillä paikoilla (”yleisten paikkain”) sekä yli 18 metriä leveiden katujen varsilta. Muiden katujen varrella olevien tulenkestävistä aineesta olevien talojen korkeus rajattiin neljään kerrokseen.
1900 Helsingissä oli 151 nelikerroksista ja 58 vähintään viisikerroksista asuinkerrostaloa.
1901 Tekniska Föreningen i Finlandin työryhmä laati ehdotuksen hissitoimintaa koskevaksi ohjesäännöksi.
1907 Helsingissä annettiin ensimmäiset hissimääräykset ja perustettiin hissitarkastajan virka. Määräyksillä ja tarkastustoiminnalla pyrittiin varmistamaan erityisesti Ruotsista maahantuotujen hissien asianmukainen asentaminen.
1909 Helsinkiin valmistui Suomen ensimmäinen teräsbetonirakennus, Suvilahden höyryvoimalaitoksen kattilahalli (Sörnäisten rantatie 22).
1910 Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan, Alppipuiston kallioiden ja rautatien väliselle alueelle. Puhdistamo on sittemmin purettu.
1910 Helsingissä oli 319 nelikerroksista, 179 viisikerroksista ja kahdeksan kuusikerroksista asuinkerrostaloa.
1910 Aktiebolag KONE Osakeyhtiö aloitti ruotsalaisten Graham Brothers -hissien maahantuonnin ja asentamisen.
1910-luku Hissit alkoivat yleistyä vähintään nelikerroksisissa asuinkerrostaloissa, vaikka rakennuksiin ei vielä kohdistunut yleistä hissin rakentamisvelvollisuutta. Hissi oli aluksi ylellisyysvaruste, jota asennettiin erityisesti edustaviin asuinkerrostaloihin ja tilaviin porrashuoneisiin. Ensimmäiset hissit olivat tuontitavaraa.
1915 Helsingissä annettiin ohjesääntö hissien rakentamisesta ja käytöstä sekä johtosääntö hissitarkastajan virasta. Ohjesääntö uudisti ja täydensi vuoden 1907 hissimääräyksiä.
1917 Helsingissä pääportaan leveysvaatimus lieveni kolmikerroksisissa kerrostaloissa 1 300 millimetriin ja sitä korkeammissa kerrostaloissa 1 500 millimetriin. Samalla määriteltiin portaiden suurimmat sallitut nousut: pääportaassa 180 millimetriä ja muissa portaissa 200 millimetriä.
3. Kotimaisen hissiteollisuuden ja hissirakentamisen kasvu 1918–1949
1918 Aktiebolag KONE Osakeyhtiö alkoi valmistaa hissejä Suomessa. Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin Helsinkiin vuonna 1918. Yhtiö valmisti kyseisenä vuonna neljä hissiä. Tuotanto kasvoi sataan hissiin vuonna 1924, ja vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo noin yhden hissin päivässä.
1920- ja 1930-luvut Asuinrakennuksiin ei ollut yleistä hissin rakentamisvelvollisuutta. Hissejä rakennettiin pääasiassa uusiin, vähintään nelikerroksisiin asuinkerrostaloihin, mutta niitä asennettiin myös vanhempiin helsinkiläisiin kivitaloihin. Hissi sijoitettiin tavallisesti rakennuksen asuntovyöhykkeelle tai avaraan porrassilmään eli porrassyöksyjen väliseen tilaan. Jälkimmäisestä ratkaisusta muodostui Helsingin kantakaupungille ominainen verkkokuilullinen porrashuonehissi.
1934 Sähkötarkastuslaitos antoi ensimmäiset valtakunnalliset hissimääräykset (Hissimääräykset 1934).
1945 Helsingin rakennusjärjestyksessä suorien portaiden vähimmäisleveydeksi määriteltiin 1 200 millimetriä, askelman enimmäisnousuksi 180 millimetriä ja vähimmäisetenemäksi 270 millimetriä. Koska rakennuksiin ei ollut yleistä hissin rakentamisvelvollisuutta, hissejä rakennettiin yleensä vain yli nelikerroksisiin kerrostaloihin.
1949 Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava perustettiin (1949–1966).
1949 Helsinkiin valmistui Suomen ensimmäinen aravakerrostalo (Laakso, Mannerheimintie 81 A, B). Rakennus oli alun perin hissillinen ja on edelleen hissillinen.
4. Hissittömän kerrostalokannan synty 1950–1989
1950 Uuden hissin rakentaminen ilman koriveräjää tuli mahdolliseksi vuonna 1949 annettujen hissimääräysten perusteella (Sähkötarkastuslaitos, Hissimääräykset A8/1949).
1950-luku Hissiä pidettiin edelleen kalliina varusteena, ja se jäi yleensä rakentamatta enintään nelikerroksisiin asuinkerrostaloihin. Lainsäädäntö ei vielä edellyttänyt hissin rakentamista näihin rakennuksiin.
1953 Helsingissä liitettiin ensimmäinen kerrostalo höyrykaukolämmitysverkkoon.
1957 Helsingin ensimmäinen vesikaukolämmitysverkkoon liitetty rakennus oli Hotelli- ja ravintolakoulu Perho, Mechelininkatu 7 / Perhonkatu 11.
1900-luvun jälkipuoliskolla Hydraulihissit yleistyivät erityisesti matalissa rakennuksissa ja jälkiasennuskohteissa. Hissin koneisto voitiin sijoittaa kuilun ulkopuolelle, mikä helpotti hissin sovittamista olemassa oleviin ja ahtaisiin porrashuoneisiin.
1960-luku Pihlajamäki oli Suomen ensimmäisiä laajamittaisia aluerakentamiskohteita. Alue suunniteltiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1959–1965.
1960- ja 1970-luvut Helsingin aluerakentamisen yhteydessä rakennettiin runsaasti kolmikerroksisia ja osin nelikerroksisia asuinkerrostaloja ilman hissiä. Rakentamistapa, kustannusohjaus ja Arava-ohjeet vaikuttivat siihen, että Helsinkiin muodostui suuri hissittömien porrashuoneiden rakennuskanta.
1960–1982 Arava-lainoituksen suunnittelu- ja kustannusohjeissa hissiä ei pääsääntöisesti hyväksytty alle viisikerroksisiin asuinkerrostaloihin invalidi- ja vanhustentaloja lukuun ottamatta.
1961 Helsinkiin valmistuivat ensimmäiset tehdasvalmisteisista betonielementeistä rakennetut asuinkerrostalot (Puotila, Klaavuntie 5–7). Rakennusten kantavat väliseinät, välipohjat, ulkoseinät, porrassyöksyt sekä parvekkeet kannatinpalkkeineen ovat tehdasvalmisteisia elementtejä. Rakennukset olivat alun perin hissittömiä ja ovat edelleen hissittömiä.
1966 Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava lakkautettiin, ja sen tehtäviä jatkamaan perustettiin Asuntohallitus.
1982 Arava-ohjeissa alettiin edellyttää hissiä vähintään nelikerroksisissa Arava-lainoitettavissa uudisrakennuksissa.
5. Jälkiasennushissien aikakausi 1990–2004
1990 Arava-ohjeiden hissivaatimus laajeni kolmikerroksisiin uudisrakennuksiin, mutta vaatimuksesta voitiin poiketa tietyin edellytyksin.
1990 Jälkiasennushissien rakentamiseen alettiin myöntää valtion hissiavustusta. Asuntohallituksen hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 30 % hyväksytyistä hankintakustannuksista.
1990-luku Arava-ohjeiden poikkeamismahdollisuuksien vuoksi osa kolmikerroksisista asuinkerrostaloista rakennettiin edelleen ilman hissiä.
1991 Vapaarahoitteisten Hitas-kohteiden suunnitteluohjeissa tuli vaatimus sijoittaa hissit myös uudisrakennuksien kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin.
1993 Asuntohallitus lakkautettiin. Valtion asuntorahasto eli VAR vastasi tämän jälkeen valtion asuntorahoituksen ja asumisen tukien toimeenpanosta.
1994 Suomen rakentamismääräyskokoelmaan tuli vaatimus hissin rakentamisesta vähintään nelikerroksisiin uudisrakennuksiin. Vaatimuksesta voitiin poiketa erikseen määritellyissä tapauksissa.
1996 KONE toi markkinoille MonoSpace-hissin, jota yhtiö kuvaa maailman ensimmäiseksi konehuoneettomaksi hissiksi. KONEn EcoDisc-nostokoneisto sijoitettiin hissikuiluun, joten erillistä konehuonetta ei enää tarvittu. Ratkaisu vähensi hissin tilantarvetta ja muutti hissien suunnittelua maailmanlaajuisesti.
1997 Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 40 % hyväksytyistä hankintakustannuksista. Jos kyseessä oli aravalainoitettu vuokratalo, Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 50 % hyväksytyistä hankintakustannuksista.
1999 Uusien hissien varustamista korinovella koskeva vaatimus tuli voimaan Euroopan unionin hissidirektiivin 95/16/EY kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.
2000 Helsingin hissiprojekti perustettiin. Helsingin kaupunginhallitus päätti kaupungin hissiavustuksen myöntämisperusteista ja -menettelyistä. Kaupungin hissiavustus oli 10 % jälkiasennushissin hyväksytyistä hankintakustannuksista.
2003 Valtion asuntorahasto myönsi jälkiasennushissin rakentamiseen avustusta 40 % hyväksytyistä kustannuksista. Aravalainoitetussa vuokratalossa avustuksen enimmäismäärä oli 50 %.
6. Esteettömyys osaksi rakentamisen normistoa 2005–2019
2005 Suomen rakentamismääräyskokoelman esteettömyysmääräykset ulottivat hissivaatimuksen myös kolmikerroksisiin uudisrakennuksiin.
2005 Helsingissä uusien hissittömien kolmikerroksisten asuinkerrostalojen rakentaminen väheni jo ennen vuotta 2005:
- Vuonna 1991 hissittömiin kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin valmistui Helsingissä 1 629 asuntoa, viisi vuotta myöhemmin 221 asuntoa ja vuonna 1997 enää 38 asuntoa.
2005 Valtion asuntorahasto myönsi jälkiasennushissin rakentamiseen avustusta enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista.
2008 Valtion asuntorahaston toimintaa jatkoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
2010 Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010. Laissa säädettiin hissin jälkiasennuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta yhtiövastikeperusteesta poiketen siten, että osakehuoneistolle tuleva maksuosuus voidaan määrätä huoneiston sijaintikerroksen perusteella määräytyvällä kertoimella.
2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi jälkiasennushissin rakentamiseen avustusta enintään 45 % hyväksytyistä kustannuksista.
2017 Hissiturvallisuuslaki tuli voimaan. Laissa säädetään hissien suunnitteluun, rakentamiseen, markkinoille saattamiseen, käyttöön, kunnossapitoon, muuttamiseen ja tarkastamiseen liittyvistä turvallisuusvaatimuksista sekä toiminnanharjoittajien vastuista.
2018 Rakennusten paloturvallisuudesta annetussa asetuksessa aiempi jälkiasennushissiä koskeva ohje nostettiin velvoittavaksi säännökseksi. Jälkiasennushissin rakentamisen jälkeen porraskäytävän, porrassyöksyn ja kellaritiloihin johtavan sammutusreitin vapaan leveyden on oltava vähintään 850 millimetriä.
2018 Rakennuksen esteettömyydestä annettu asetus tuli voimaan. Asuinrakennuksen hissikorin on oltava vähintään 1 100 millimetriä leveä ovisivultaan ja 1 400 millimetriä syvä. Olemassa olevaan asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin mitoitus voi poiketa vaatimuksesta, jos poikkeaminen on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi.
7. Nykyvaihe 2020–2026
2020 Suomessa oli arviolta 60 000–65 000 hissiä. Helsingin asuinkerrostaloissa oli tilastojen mukaan 13 646 hissiä.
2021 Helsingin kaupunginhallitus kumosi vuonna 2000 tehdyn pysyväispäätöksen ja vahvisti kaupungin hissiavustukselle uudet myöntämisperusteet ja -menettelyt. Kaupungin avustus oli edelleen 10 % hyväksytyistä kustannuksista.
2021 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin hissiavustuksista luovutaan vuoden 2022 alusta alkaen.
2022 Helsinkiin valmistui 1 000:s kaupungin hissiavustusta saanut jälkiasennushissi (Herttoniemi, Mäyrätie 12).
2022 Suomessa arvioitiin olevan noin 41 000 hissitöntä porrashuonetta, joista noin 8 500 sijaitsi Helsingissä.
2024 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi jälkiasennushissin rakentamiseen avustusta enintään 35 % hyväksytyistä kustannuksista.
2025 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA lakkautettiin itsenäisenä virastona, ja sen tehtävät siirrettiin 1.3.2025 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle, Varkelle.
2026 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke myönsi jälkiasennushissin rakentamiseen avustusta enintään 45 % hyväksyttävistä kustannuksista.
