Hissittömyyden poistamisen tarve ja hyödyt

Hissittömyyden poistamisen tarve

Vanhojen asuinkerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät hissin puuttumiseen tai olemassa olevan hissin pieneen kokoon; hissi onkin yksi merkittävimmistä asumisen esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Valtioneuvoston vuonna 2013 tekemän periaatepäätöksen ”Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013-2017” mukaan maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Nyt niitä on vain kolmannes siitä, eikä kaikkia tarvittavia esteettömiä ja turvallisia asuntoja voida toteuttaa pelkästään uudistuotannon avulla.

Tavoitteena miljoona esteetöntä asuntoa vuodeksi 2030

Periaatepäätöksen mukaan tulevaisuudessa kotona asuisivat vähintään 92% yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt.

Hissittömyyden poistamisen hyödyt

Asuinrakennusten esteettömyydellä, esteettömällä pääsyllä asuntoon on suuri merkitys, joka mahdollistaa ikääntyneiden asumisen kotonaan pidempään ja tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Esteelliset asuinrakennukset ja lähiympäristöt heikentävät ikääntyneiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vuonna 2014 teettämän selvityksen (Global Research & Data Services 6.2.2014) mukaan hissi lisää ikääntyneen asumisaikaa omassa kodissaan keskimäärin 7,8 vuotta. Ikääntyneen ympärivuorokautiseen palveluun – tehotettu palveluasuminen tai laitoshoito – verrattuna rahaa säästyy näiden vajaan kahdeksan kotona asumisvuoden aikana yhden ikääntyneen osalta yhteensä 324 769 euroa, joka on yhteiskunnallisesti merkittävä summa.

Helsinkiläisistä ikääntyneistä 4% on kaupungin tarjoamien ikääntyneen ympärivuorokautisen palvelun – tehotettu palveluasuminen tai laitoshoito – piirissä. Osuus kasvaa iän myötä, 85 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä lähes joka viides on ympäristövuorokautisen palvelun piirissä.

Jälkiasennushissi-investoinnin tuottoarvio voidaan laskea seuraavasti (laskelman €-arvot vuodelta 2014 on päivitetty vuodelle 2020):

Y = V X (P – J)

Y = 7,8 X (54 000 – (9 363 + 3 000)) = 324 769 €

  • Y = jälkiasennushissin investoinnin tuottoarvio yhteiskunnalle / asukas
  • V = jälkiasennushissin tuomat lisävuodet (= 7,8) kotona asumiseen
  • P = ympärivuorokautisten palvelujen kustannus / asukas vuodessa
  • J = jälkiasennushissin investointi- ja ylläpitokustannukset / vuosi
  • Keskimääräinen hankintakustannus jälkiasennushissi-investoinnille Helsingissä 2015-2019 oli 234 069 € / jälkiasennushissi.
  • Keskimääräinen jälkiasennushissin käyttöikä on vähintään 25 vuotta, jolloin jälkiasennushissin investointikustannukset jaettuna käyttöiällä on yhteensä 9 363 €.
  • Jälkiasennushissin ylläpitokustannukset ovat noin 3 000 € vuodessa. 
  • Ikääntyneen ympärivuorokautisen palvelun kustannus Helsingissä on noin 54 000 € / asukas vuodessa. Ympärivuorokautinen palvelu tarkoittaa sekä tehostettua palveluasumista (eli ikääntyneiden ympärivuorokautista asumispalvelua palveluasumisen yksikössä) että laitoshoitoa (vanhainkotihoito ja terveyskeskusten pitkäaikainen hoito).

Ikääntyneet eivät ole ainut asukasryhmä, jonka asumismahdollisuudet paranevat hissin myötä. Ikääntyneiden lisäksi mm. liikkumis- ja toimisesteiset voivat hissin ja esteettömän asunnon ansiosta asua tavallisissa asuinkerrostaloissa inhimillisesti ja turvallisesti.

Jälkiasennushissin myötä esteetöntä, turvallista ja toimivaa asumista:

  • Helpottaa liikkumis- ja toimiesteisten asukkaiden asumista kotonaan inhimillisesti ja turvallisesti.
  • Mahdollistaa ikääntyneiden asukkaiden asumista kotonaan pidempään.
  • Vähentää käyttäjien porrastapaturmia.
  • Parantaa asukkaiden asumismukavuutta.
  • Palvelee käyttäjiä elämän kaikissa tilanteissa ja vaiheissa.