Hissittömyyden historiikki

1771 Suomenlinnaan Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo (Noakin arkki, Suomenlinna C54). Rakennus on nelikerroksinen, alun perin hissitön ja edelleen hissitön.

1856 Helsingin niemi oli kaavoitettu ja rakennettu puukaupungiksi 1880-luvun alkuun mennessä. Vuoden 1856 asetus mahdollisti myös monikerroksisten kivitalojen rakentamisen kaupunkikortteleihin ja vähitellen puutalojen tilalle alkoikin kohoamaan kerrostaloja.

1860 Helsinkiin Suomen ensimmäiset kaasuvalot (os. Mannerheimintie ??).

1861 Helsinkiin ensimmäinen nelikerroksinen rakennus (Kruununhaka, os. Meritullinkatu ??). Rakennus on alun perin hissitön.

1872 Helsinkiin aloitettiin rakentamaan vesijohtoa (Kruununhaka, os. ???).

1873 Helsinkiin ensimmäinen viisikerroksinen rakennus (Kluuvi, os. Fabianinkatu 31). Rakennus on purettu 1934.

1875 Helsingin rakennusjärjestys määräsi rakennuksen korkeimmaksi kerrosluvuksi kuusi kerrosta ja määräsi ensimmäisen kerran portaiden mitoituksesta; kivitalojen pääportaan porrassyöksyn vähimmäisleveys tulee olla viisi jalkaa, eli noin 1500 mm

1875 Helsinkiin ensimmäinen yleinen viemäri. ???

1876 Helsinkiin ensimmäinen vesijohto (Kruunuhaka, os. ???).

1876 Helsinkiin Suomen ensimmäinen “vesitorni”, vesisäiliö 2,617 m³ (Vesilinna, Alppiharju, os. Tivolikuja 1).

1876 Helsinkiin Suomen ensimmäinen vesilaitos (Vanhakaupunki, os. Viikintie 1).

1877 Helsingissä Suomen ensimmäinen sähkövalokokeilu (Valtionrautateiden konepaja, Kluuvi, os. ???). Rakennus on purettu 19XX.

1877 Helsinkiin Suomen ensimmäinen puhelinlinja (Punavuori, os. Annankatu 6 / Iso Roobertinkatu 13). Rakennus on purettu 191X.

1884 Helsinkiin Suomen ensimmäinen sähköyhtiö / Helsingin Sähkökeskusvalaistus (Kluuvi, os. Pohjoisesplanadi 25-27 / Kluuvikatu 1 / Fabianinkatu 12).

1885 Helsinkiin Suomen ensimmäinen sähköistetty asuinkerrostalo (Kluuvi, os. Pohjoisesplanadi 25-27 A-C / Kluuvikatu 1 D-F / Fabianinkatu 12 G-H). Rakennus on alun perin hissitön. Jälkiasennushissi on rakennettu porrashuoneisiin A, B, C, D, G.

1888 Helsingin rakennusjärjestys salli myös sisä-wc:t.

1890 Helsinkiin ensimmäinen kuusikerroksinen liike- ja asuinrakennus (Kluuvi, os. Pohjoisesplanadi 33 / Mikonkatu 1). Rakennus on alun perin hissitön.

1890 Helsinkiin Suomen ensimmäiset hevosraitiotielinjat. Hevosraitiovaunujen linjoja oli aluksi kaksi: Pitkäsilta-Lapinlahdenkatu (linjan pituus 2 956 m) ja Töölö-Eteläsatama (linjan pituus 3 044 m).

1890…1900-luku Vuosisadan vaihteessa hissi oli suuri harvinaisuus, eikä sitä asennettu edes viisikerroksisiin asuinkerrostaloihin. Tuolloin ylimmän kerroksen asunnot eivät olleet kovin suosittuja.

1891 Helsinkiin Suomen tiettävästi ensimmäinen sähköhissi (Huberin talo, Kamppi, os. Mannerheimintie 14). Rakennus ja hissi on purettu 1960.

• Hissin (Elektrisk Personhiss) valmistaja: Luth & Roséns Elektriska Aktiebolag / Stockholm.

1895 Helsingin rakennusjärjestyksessä talojen korkeus rajattiin viiteen kerrokseen yleisiltä ja tärkeimmiltä paikoilta sekä yli 18 metriä leveiden katujen varsilta Helsingissä. Muualla Helsingissä talojen korkeus rajattiin neljään kerrokseen.

1909 Helsinkiin Suomen ensimmäinen teräsbetonirakennus (Suvilahden höyryvoimalaitos / Kattilahalli, Sörnäinen, Sörnäisten rantatie 22).

1910 Helsinkiin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo (Alppila, Alppipuisto / kallioiden ja rauta-tien välinen puistoalue). Rakennus on purettu 192X.

1910 Aktiebolag Kone Osakeyhtiö aloitti ruotsalaisen Graham Brothers -hissien maahantuonnin ja asennukset (1910…1917).

1910-luku Hissit yleistyivät vähitellen nelikerroksisissa tai sitä korkeammissa uudisrakentamisen asuinkerrostaloissa 1910-luvulta lähtien. Koska hissi oli aluksi ylellisyystuote, joka asennettiin vain hienoimpiin asuinkerrostaloihin ja tilavimpiin porrashuoneisiin, sen materiaalit olivat tarkkaan mietityt ja edustivat varallisuutta. Ensimmäiset hissit olivat tuontitavaraa.

1917 Helsingissäkin höllennettiin pääportaan leveysvaatimusta kolmikerroksissa asuinkerrostaloissa 1300 mm:iin ja sitä korkeammissa asuinkerrostaloissa 1500 mm:iin. Samalla määrättiin ensimmäistä kertaa suurimmat mahdolliset nousut portaille: pääportaalle 180 mm ja muille portaille 200 mm.

1918 Aktiebolag Kone Osakeyhtiö alkoi valmistaan hissejä Suomessa. Ensimmäiset hissit – Koneen valmistamista osista kootut hissit – asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja Kone valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä Kone valmisti jo hissin päivässä.

1920…1930-luku Hissien rakentamisesta ei ollut mitään säännöksiä tai normeja, mutta niitä rakennettiin pääosin nelikerroksisiin ja sitä korkeampiin uudisrakentamisen asuinkerrostaloihin. Hissi sijoitettiin joko portaan keskelle tai asuntovyöhykkeelle. Tyypillisesti hissikorin ovena oli liukuveräjä ja keskellä porrashuonetta sijaitsevaa hissikuilua ympäröi metalliverkko. Hissien yleistyttyä niitä lisäiltiin jo 1920- ja 1930-luvuilla myös vanhempiin asuinkerrostaloihin.

1945 Helsingin rakennusjärjestyksessä minimimitat määriteltiin siten, että suorien portaiden leveys on 1200 mm, askelman enimmäiskorkeus on 180 mm ja vähimmäisetenemä on 270 mm. Koska hisseistä ei ollut vaatimuksia, ne rakennettiin vain korkeimpiin asuinkerrostaloihin, eli yleensä yli nelikerroksisiin.

1949 Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava perustettiin (1949…1966).

1949 Helsinkiin Suomen ensimmäinen aravakerrostalo (Laakso, os. Mannerheimintie 81 A, B). Rakennus on alun perin hissillinen ja on edelleen hissillinen.

1950-luku Kun asuinkerrostaloja rakennettiin viime vuosisadalla asuntotuotantoon, hissi nähtiin vielä 1950-luvulle saakka kalliina ylellisyysvarusteena ja se jäi pois yleensä kaikista neljäkerroksisista ja sitä matalammista uudisrakentamisen asuinkerrostaloista, lainsäädännön näin salliessa. Asuinkerrostaloon muutettaessa perheet olivat nuoria, eikä asia vaivannut vasta kaupungistumisen alussa olevia suomalaisia. Vasta iän karttuessa asukkaat tiedostivat hissittömien asuinkerrostalojen vajaavaisuuden ja keskustelu hissien rakentamisen tarpeesta alkoi.

1950…1960-luku Hissit laskettiin ylellisyydeksi ja niitä rakennettiin vain uudisrakennuksien yli viisikerroksisiin asuinkerrostaloihin johtuen Arava-säädöksistä. Hissien rakentaminen 3…4-kerroksisiin asuinkerrostaloihin oli vielä 1980-luvullakin harvinaista:

• Arava-määräykset nimenomaan kielsivät hissien rakentamisen alle viisikerroksisiin asuinkerrostaloihin invalidi- ja vanhustentaloja lukuun ottamatta vuoteen 1982 asti. Vuoden 1982 jälkeen Arava-suunnitteluohjeissa sen sijaan ehdottomasti edellytettiin hissien rakentamista Arava-lainoitettuihin nelikerroksisiin tai sitä korkeampiin asuinkerrostaloihin. Määräys ei koskenut vapaarahoitteista asuntotuotantoa, jota koskeva vaatimus esteettömän, pyörätuolinkäyttäjälle soveltuvan hissin rakentamisesta tuli voimaan vasta vuonna 1994.

1953 Helsinkiin ensimmäinen höyrykaukolämmitysverkkoon kytketty kerrostalo ( ). ???

1957 Helsinkiin ensimmäinen vesikaukolämmitysverkkoon kytketty kerrostalo (Hotelli- ja ravintolakoulu Perho, Etu-Töölö, os. Mechelininkatu 7 / Perhonkatu 11).

1960-luku Helsinkiin Suomen ensimmäinen aluerakentamishanke (Pihlajamäki). Pihlajamäen lähiö suunniteltiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1959…1965.

1961 Helsinkiin ensimmäiset tehdaselementeistä rakennetut asuinkerrostalot (Puotila, Klaavuntie 5-7). Rakennuksien kantavat väliseinät, välipohjat ulkoseinät, porrassyöksyt ja parvekkeet kannatinpalkkeineen ovat elementtejä. Rakennukset ovat alun perin hissittömiä ja ovat edelleen hissittömiä.

1966 Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava lakkautettiin, jonka tilalle perustettiin Asuntohallitus (1966…1993).

1982 Arava-ohjeisiin tuli määräys sijoittaa hissit uudisrakennuksien yli kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin.

1990 Arava-ohjeisiin tuli vaatimus sijoittaa hissit myös uudisrakennuksien kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin, tähän vaatimukseen sallittiin tiettyjä poikkeuksia.

1990 Hissiavustuksia aloitettiin myöntämään jälkiasennushissien hankkimiseksi. Asuntohallituksen hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 30% hyväksytyistä hankintakustannuksista. ???

1993 Asuntohallituksen työtä jatkoi Valtion Asuntorahasto eli lyhenteenä ARA (1993…2007).

1994 Rakennusmääräyskokoelmaan tuli määräys sijoittaa hissit uudisrakennuksien yli kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin.

1997 Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 40% hyväksytyistä hankintakustannuksista. Jos kyseessä oli aravalainoitettu vuokratalo, Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 50% hyväksytyistä hankintakustannuksista.

1999 Hissimääräyksiin tuli määräys rakentaa hissikorin ovi uudisrakentamisen yhteydessä.

2000 Helsingin hissiprojekti perustetaan.

2000 Helsingin kaupunginhallitus päätti kaupungin hissiavustuksen myöntämisperusteista ja -menettelyistä. Kaupungin hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 10% hyväksytyistä hankintakustannuksista.

2003 Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 40% hyväksytyistä hankintakustannuksista. Jos kyseessä oli aravalainoitettu vuokratalo, Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 50% hyväksytyistä hankintakustannuksista.

2005 Rakennusmääräyskokoelmaan tuli määräys sijoittaa hissit myös uudisrakennuksien kolmikerroksisiin asuinkerrostaloihin, tähän määräykseen ei enää sallittu poikkeuksia.

2005 Valtion asuntorahaston hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 50% hyväksytyistä hankintakustannuksista.

2008 Valtion Asuntorahaston / ARA toimintaa jatkaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus eli lyhenteenä ARA.

2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi on 45% hyväksytyistä hankintakustannuksista.

2018 Rakennusten paloturvallisuusasetuksessa aikaisemmin jälkiasennushissiä koskeva ohje nostettiin säännökseksi siten, että jälkiasennushissin rakentamisen jälkeen porraskäytävän, porrassyöksyn ja kellariin johtavan sammutusreitin leveys tulee olla vähintään 850 millimetriä.

2018 Esteettömyysasetuksen mukaisesti uudisrakennuksen hissikorin minimimitat ovat; leveys 1100 mm X syvyys 1400 mm (8 henkilöä / 630 kg). Olemassa olevan asuinrakennukseen asennettavan jälkiasennushissin hissikorin mitoitus voi kuitenkin poiketa ko. vaaditusta minimimitasta, jos se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi. Merkittäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paloturvallisuusasetuksen mukainen poistumistien vähimmäismitoitusvaatimus, rakenteelliset ominaisuudet sekä porrashuoneen mahdollinen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo.

2021 Helsingin kaupunginhallitus päätti kumota kaupunginhallituksen tekemän pysyväispäätöksen vuodelta 2000 liittyen kaupungin hissiavustuksen jakoperusteisiin ja myöntämismenettelyyn ja päätti samalla kaupungin uusista hissiavustuksen myöntämisperusteista ja -menettelyistä. Kaupungin hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi oli 10% hyväksytyistä hankintakustannuksista.

2021 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin maksamista hissiavustuksista luovutaan alkaen 1.1.2022.

2022 Helsinkiin valmistui 1000. jälkiasennushissi, joka on saanut kaupungin hissiavustuksen (Herttoniemi, os. Mäyrätie 12).

2024 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hissiavustus jälkiasennushissin hankkimiseksi on 35% hyväksytyistä hankintakustannuksista.