Hisseihin liittyvä sanasto

Alakonehissi on kiinteistöön kiinteästi asennettu nostolaite, jonka korissa ihmiset ja tavarat voivat siirtyä pystysuunnassa kerrostasojen välillä ja jonka konehuone on sijoitettu kuilun alapuolelle.

Alasivukonehissi on kiinteistöön kiinteästi asennettu nostolaite, jonka korissa ihmiset ja tavarat voivat siirtyä pystysuunnassa kerrostasojen välillä ja jonka konehuone on sijoitettu jollekin alimmista pysähdystasoista kuilun viereen ja jossa koneisto on osaksi kuilun puolella.

Alasuojatila on se vapaa tila, joka jää korin ja kuilun pohjan väliin korin saavuttaessa alaääriasentonsa.

Alaääriasento on korin tai vastapainon alin mahdollinen asento kuilussa silloin, kun kori tai vastapaino on mekaanisesti estetty laskeutumasta alemmaksi tai on kokoon puristuneella puskurilla.

Automaattinen jälkitarkkuusasetus

Automaattinen tasonovien lukitus

Automaattiliukuovi on sähkökäyttöisen koneiston avulla avautuva ja sulkeutuva kuilun ja korin kulkuaukon ovi:

• Kuilun automaattiliukuovessa tulee olla sekä sulkuvoiman että avausvoiman rajoitin ja se tulee varustaa valoverholla. Nykyisen standardin mukaisesti valokennoa ei ole enää mahdollista asentaa.
• Korin automaattisesti toimivassa taiteovessa tai automaattiliukuovessa tulee olla sekä sulkuvoiman että avausvoiman rajoitin, mikäli kuilussa on automaattiliukuovi.
• Korin automaattisesti toimivassa taiteovessa tai automaattiliukuovessa ovessa riittää pelkkä sulkuvoiman rajoitin, mikäli kuilussa on kääntöovi.

Automaattiovi

Avausvoiman rajoittimen turvalaitteet pysäyttävät tai hidastavat oven toimintaa, jos automaattisesti toimivan taiteoven tai automaattiliukuoven avautumissuunnassa havaitaan este.

Avokuilu on hissiverkolla tai reikälevyllä suojattu kuilu. Kuilu voi olla myös osaksi avokuilu.

Ebuli (engl. Elevators for Exisisting Building with no Lift)

Ennakkoaukaisu on korin ja kuilun automaattiovien avautumisen alkaminen jonkin verran ennen varsinaista pysähdystasoa.

Evankointihissi

Funikulaari on kalteva kiskoköysirata, jonka kiskoilla kulkee omilla pyörillään kaksi vaunua (tai junaa). Vaunut on kytketty toisiinsa yläaseman kautta kulkevalla vetokaapelilla, jossa vaunut toimivat toistensa vastapainoina. Rakenteen vuoksi vaunut liikkuvat yhtäaikaisesti, toinen ylös ja toinen alas.

Hissi on kiinteistöön kiinteästi asennettu nostolaite, jonka korissa ihmiset ja tavarat voivat siirtyä pystysuunnassa kerrostasojen välillä.

Hissihuoltoliike:

• huoltaa hissiä asianmukaisesti noudattaen huolto-ohjelmaa
• on vastuussa siitä, että hissi on säädösten edellyttämässä kunnossa huoltojen ja korjausten jälkeen
• ilmoittaa hissin haltijalle hississä havaituista vioista ja puutteista
• merkitsee hissin huoltopäiväkirjaan huoltokäynnit sekä hississä esiintyneet viat ja korjaustoimenpiteet.

Hissikuilu (kuilu) on suljettu korkea tila, jossa hissikori ja vastapaino liikkuvat pystysuunnassa kerrosten välillä. Hissikuilun tila rajoittuu kuilun seiniin, oviin, pohjaan ja kattoon.

Hissin haltija on kiinteistön omistaja tai kiinteistön haltija, joka vastaa hissin turvallisuudesta. Hissin haltijan on huolehdittava mm. hissin huoltamisesta, korjaamisesta, tarkastamisesta ja mahdollisesta ihmisen pelastamisesta hissistä. Hissin haltijaa edustavat taloyhtiössä tyypillisesti hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä.

Hissin määräaikaistarkastus tehdään hissille joka toinen vuosi. Tarkastuksia tekevät Tukesin hyväksymät, valtuutetut tarkastuslaitokset.

Hissin sähkönousu (sähkökaapeli) tulee kiinteistön sähkökeskukselta hissin konehuoneeseen / laitetilaan.

Hissitiloilla tarkoitetaan niitä tiloja seinineen, lattioineen ja kattoineen, jotka muodostavat kuilun, konehuoneen / laitetilan, pyörästökomeron tai muun hissitarkoitukseen käytettävän tilan.

Hissiverkko on kuilun seinässä käytettävä teräslankaverkko. Uusissa verkkokuiluissa käytetään nykyään tyypillisesti pieniaaltoisesti pakotettua verkkoa (8X8X1,6 mm), joka on valmistettu sinkitystä teräslangasta.

Huoltoajo on hissin liikuttamista huoltoajolaitteella, jota hissihuoltaja voi ohjata korin katolta, konehuoneesta tai kuilun pohjalta.

Huoltoajolaite mahdollistaa hissin liikuttamisen hissihuoltajan toimesta korin katolta, konehuoneesta tai kuilun pohjalta.

Huoltopaneeli

Huoltopäiväkirja on hissin konehuoneessa tai laitetilassa säilytettävä kirja, johon hissihuoltoliike tekee huoltokäyntejä, vikoja ja niiden korjauksia koskevat merkinnät.

Hydraulihissin toiminta perustuu hydrauliikkaan eli tehonsiirtoon nesteen paineen ja nesteen virtauksen avulla. Hydraulihissin koneisto koostuu nostotyön tekevästä sylinteristä / sylinterin männästä, letkustosta, venttiilikoneistosta, öljysäiliöstä sekä sähkömoottorin pyörittämästä öljypumpusta. Hydraulihissin kulkiessa ylöspäin käyttömoottorina oleva sähkömoottori pyörittää öljypumppua letkustoa pitkin 30…40 barin paineella hissikuilussa sijaitsevalle sylinterille. Hissin kulku alaspäin tapahtuu tavallisesti pelkästään sähkökäyttöisen venttiilin avautumisella, jolloin korin painon ansiosta öljy alkaa virrata takaisin säiliöön ja kori laskee alas. Köysivälitteinen hydraulihissi toimii tyypillisesti 2:1 välityssuhteella (eli sylinterin isku ja nopeus ovat puolet hissin matkasta ja nopeudesta), jolloin männän päässä on kiinni taittopyörä, jonka yli kannatinköydet kulkevat.

Hälytyskello

Hätäpysäytyskytkin

Itsekantavassa korissa ei ole erillistä korin kehystä.

Jalkasuojus

Jarru on laite, joka pysäyttää sulkeutuessaan nostokoneiston ja siten myös korin liikkeen. Tavallisesti jarru sulkeutuu jousivoimalla, vastaavasti jarru avautuu sähkömagneetin avulla. Häiriötilanteessa jarru toimii aina siten, että hissin jarru sulkeutuu itsestään ja pitää korin paikallaan, mikäli sitä auki pitävä sähkövoima häviää, olipa syy mikä tahansa.

Jarrun avauslaitteella avataan jarru haluttaessa käyttää nostokoneistoa käsin.

Johteet ovat nykyään metallirakenteisia T-profiileja, joita pitkin kori (korijohteet) ja vastapaino (vastapainojohteet) liikkuvat kuilussa pystysuorassa liikkeessä. Hätätapauksessa hissikori voi pysähtyä turvallisesti korijohteiden varaan.

Kaksisuuntainen puheyhteys on turvatoiminto, jolla korista saadaan hälytyspainonappia painamalla varmennettu puheyhteys valvottuun päivystykseen ympäri vuorokauden.

Kannatinryhmä on kahden tai useamman kannattimen muodostama joukko köysiä tai ketjuja, joille kuormitus on jaettu mahdollisimman tasan.

Kannattimet ovat köysiä tai ketjuja, joiden varassa kori ja vastapaino riippuvat. Kannattimet ovat köysihississä pääsääntöisesti teräsköyttä, jotka on mitoitettu siten, että yksikin köysi kestää suurimman sallitun kuorman murtumatta. Teräsköyden sijaan voidaan käyttää teräsketjua, joka mitoitetaan samalla periaatteella. Viime aikoina on markkinoille tullut myös synteettisiä kannattimia, joissa teräs on osittain tai kokonaan korvattu synteettisellä materiaalilla. Suoraan nostavassa hydraulihississä kannattimella tarkoitetaan nostosylinteriä ja siihen liittyvää kiinnikettä. Epäsuoraan nostavassa hydraulihississä kannattimet ovat joko teräsköyttä tai -ketjua.

Kaukovalvontalaitteisto on hissin valvonta- ja turvalaite, joka valvoo hissin toimintaa ympäri vuorokauden ja tekee hälytyksen valvomoon häiriötapauksessa. Laitteisto rekisteröi hissin tapahtumat ja sitä käytetään huollon yhteydessä huoltoa tarvitsevien komponenttien paikantamiseen. Lisäksi laitteistolla saadaan korin hälytyspainonappia painamalla varmennettu puheyhteys valvottuun päivystykseen ympäri vuorokauden.

Kerrososoitin kertoo hissin sijainnin. Näyttöjä on erilaisia, mekaanisia ja sähköisiä. Sähköiset järjestelmät on toteutettu erilaisilla tekniikoilla, joista hehkulamppuversio on vanhin ja epäluotettavin. Lisäksi tarpeen vaatiessa voidaan käyttää äänimerkkiä tai puheviestiä, joka kertoo kerroksen numeron.

Ketjuhississä siirretään liike koneistosta korille / vastapainolle ketjun välityksellä. Ketjun luistamattomuuden takia tämä hissityyppi on verrattavissa telahissiin.

Ketjulla tarkoitetaan hissiketjua, joka soveltuu nostoketjuksi.

Kevythissi on kuilullinen pystyhissi, joka on tar­koitettu henkilöiden ja tavaroiden kuljettamiseen:

• liikkuu pystysuunnassa kerrostasojen välillä
• nimellisnopeus on enintään 0,15 m/s
• kuorman kantava yksikkö voi olla kokonaan suljettu tai osittain avoin tai kokonaan avoin hissikori
• kuuluu konedirektiivin soveltamisalaan.

Kohdeohjausjärjestelmä

Konehuone on tila, jossa on vain hissiin kuuluvia laitteita ja johon on sijoitettu mm. nostokoneisto, ohjausjärjestelmä, käyttöjärjestelmä, nopeudenrajoitin ja kaukovalvontajärjestelmä. Konehuone voi olla hissikuilun yläpuolella, alapuolella tai sivussa.

Konehuoneettoman hissin nostokoneisto kannattimineen on sijoitettu hissikuiluun siten, että erillistä konehuonetta ei tarvita.

Koneistossa voi olla mm. seuraavia osia: käyttömoottori, jarru, vaihde ja vetopyörä, tela tai ketjupyörä sekä hydraulisen hissin pumppu, venttiilit, sylinteri ja mäntä. Näiden avulla kori nostetaan, lasketaan ja pysäytetään.

Kori (hissikori) on hissin osa, jossa kuljetetaan matkustajat ja kuorma. Korissa on yleensä kaksi pääosaa; kantava kehys ja sen sisällä oleva varsinainen kori. Korit ovat nykyään materiaaliltaan metallia, mutta puiset korit ovat varsinkin kantakaupungin alueella varsin yleisiä. Korin sisäpinta voi olla verhottu eri materiaaleilla.

Korin katon huoltovalo on kiinteä tai puolikiinteä valaisin korin katolla hissin huoltotöitä varten.

Korin kehys on korin kantava metallinen kehys, joka koostuu teräksisistä ala- ja yläpalkeista sekä niitä sitovista tangoista. Kehykseen on kiinnitetty mm. kannattimet tai niiden taittopyörät tai koria nostava mäntä, ohjauskengät tai ohjausrullat sekä tarrainlaitteisto.

Korin hypyllä tarkoitetaan sitä korin jatkamaa matkaa ylöspäin, joka tapahtuu vikatilanteessa joko vastapainon puristettua puskurinsa kokoon tai vastapainon saavutettua kiinteän alustansa.

Korin merkkiääni

Korioven turvalaite

Korivalaistus

Kuilun alaosa on alimman pysähdystason ja kuilun pohjan väliin jäävä kuilun osa.

Kuilun turvakomponentteja ovat mm. kuilun ovien lukot, tarraimet, nopeudenrajoitin ja puskurit.

Kuilun yläosa on ylimmän pysähdystason ja kuilun katon väliin jäävä kuilun osa.

Kuiluvalo

Kuivanousu muodostaa paloputkiston, jonka alapäässä on liitin palolaitoksen pumppukalustoa varten ja jonka yläpäässä porrashuoneen eri kerrostasanteilla on käyttöventtiili / -liitin paloletkun liittämistä ja käyttämistä varten.

Käyttöjärjestelmä toteuttaa ohjausjärjestelmän antamat ajo- ja pysähtymiskäskyt siirtäen hissikorin haluttuun kerrokseen.

Köydellä tarkoitetaan hissiköyttä / -vaijeria, joka soveltuu sekä nostoköydeksi että nopeudenrajoittajaköydeksi.

Köyden vähimmäismurtokuormalla tarkoitetaan köyden nimellispoikkipinnan (mm²) X lankojen nimellisvetolujuuden (N/mm²) X köysirakenteelle sopivan kertoimen tuloa.

Köysihississä siirretään liike koneistosta korille / vastapainolle köysien välityksellä.

Köysipuristimella saadaan kiinnitettyä vetopyörähissin kannatinköydet kiinni vetopyörään, jolloin saadaan estettyä korin liikkuminen / luistaminen. Köysipuristin säilytetään konehuoneessa.

Laitetila sijoitetaan yleensä noin 5…10 metrin päähän hydraulihissin kuilusta. Laitetilassa olevan hydrauliikkalaitteiston tuottama nostovoima siirtyy tukevaa letkustoa pitkin hydraulihissin nostosylinterille.

Liikkuvalla suojakynnyksellä tarkoitetaan ovettoman tai veräjättömän korin kynnyksessä olevaa laitetta, joka pysäyttää hissin käynnin jonkin esineen puristuessa kuilun seinän ja korin kynnyksen väliseen rakoon.

Luisutarrain on tarrain, joka vikatilanteessa kiinnittää korin tai vastapainon johteisiinsa vähitellen Luisutarrain toimii tasaisemmin ja pidemmällä hidastuksella kuin salpatarrain.

Lukkorata avaa kuilun oven lukon salvan pysähdysalueella korin ollessa pysähtymässä tai pysähdyttyä sallien oven avaamisen.

Läpikuljettava hissi

Nimelliskuorma on sallittu kuorma, jolle hissi on suunniteltu:

• asuinkerrostalon uudisrakennushissin nimelliskuorma on tyypillisesti 630 kg / 8 henkilöä
• asuinkerrostalon jälkiasennushissin nimelliskuorma on tyypillisesti 300 kg / 4 henkilöä…630 kg / 8 henkilöä.

Nimellisnopeus on nopeus, jolle hissi on suunniteltu:

• asuinkerrostalon uudisrakennushissin nimellisnopeus on tyypillisesti 1,0 m/s
• asuinkerrostalon jälkiasennushissin nimellisnopeus on tyypillisesti 0,6…1,0 m/s.

Nostokorkeus on hissin päätepysähdystasojen väli.

Ohjausjärjestelmä ottaa vastaan hissille annetut kutsut ja muun liikennetiedon sekä määrää niiden perusteella hissin kulkusuunnan ja pysähtymiskerroksen sekä antaa käyttäjille tarpeelliset merkinannot:

• suoraa ohjausta käytettäessä ohjausjärjestelmä vastaanottaa ja toteuttaa vain yhden ajokäskyn kerrallaan
• koontaohjausta käytettäessä ohjausjärjestelmä vastaanottaa ja toteuttaa useamman ajokäskyn kerrallaan, jolloin kori poimii matkustajia tai jättää heitä matkalla alaspäin tai ylöspäin tai molempiin suuntiin.

Ohjauskengät tai ohjausrullat ovat koriin ja vastapainoon kiinnitettyjä liukuohjaimia tai rullaohjaimia, jotka tukevat sekä ohjaavat koria korijohteissaan / vastapainoa vastapainojohteissaan.

Ohjausvirtapiirejä ovat kaikki ne virtapiirit, joihin kuuluvilla ohjauslaitteilla saadaan aikaan korin liikkeellelähtö, kulkusuunnan valinta, kiihdytys, kulku, hidastus, pysähtyminen, liikkuvan lukkoradan ja ovikoneiston liikkeet tms.

Ovikosketin on turvakosketin, joka avautuu kuilun oven avautuessa ja katkaisee ohjausvirtapiirin.

Painonappi (tason kutsupainike, ulkokutsupainike), jolla hissin käyttäjä antaa hissin edustalla hissille tulokäskyn kerrokseensa.

Painonappitaulu (korin painonappitaulu, korin kutsukutsupainikkeet, koripainonapisto,), jonka napeilla hissin käyttäjä antaa korissa hissille lähtökäskyn haluttuun kerrokseen ja suorittaa muita hissin ohjaustoimintoja.

Palomieshissi on normaaliaikana tavallisessa hissikäytössä, jollon se yleensä soveltuu myös makuupaarikuljetukseen. Palotilanteessa sitä käytetään palomiesten ja heidän varusteidensa kuljettamiseen tyypillisesti yksi tai kaksi kerrosta palokohteen alapuolelle, josta siirrytään porrashuonetta pitkin palavaan kerrokseen.

Puskuri on korin ja vastapainon liikeradan päässä oleva joustava pysäytin, jonka tarkoituksena on estää sekä matkustajien että korin ja vastapainon vahingoittuminen. Puskuri vaimentaa pysähtymistä, jos kori tai vastapaino vikatilanteessa ohittaa alimman päätepysähdystasonsa.

Pysähtymistarkkuus on määritelty mittatarkkuus, jonka sisällä korin pysähtyminen on tapahduttava.

Päätepysähdystasolla tarkoitetaan korin alinta ja ylintä pysähdystasoa.

Salpatarrain on tarrain, joka vikatilanteessa toimiessaan kiinnittää korin tai vastapainon johteisiinsa käytännöllisesti katsoen viiveettä. Suureksi kasvava tarrausvoima saadaan aikaan vetämällä rullia, kiiloja, epäkeskoja tms. tarrainpesässä johteita vasten.

Savunpoistoluukku, -ikkuna tai -puhallin on porrashuoneen yläosassa oleva, sisääntulokerroksesta avattava luukku, ikkuna tai puhallin, jonka kautta saadaan pikatuuletus porrashuoneeseen. Savunpoistoluukku, -ikkuna tai -puhallin tulee olla helposti avattavissa ja suljettavissa joko sähköisesti tai mekaanisesti. Sähköisessä järjestelmässä tulee olla kaksi toisistaan riippumatonta avaustapaa sähkökatkon varalta esimerkiksi erillisen akkuvarmennuksen turvin. Savunpoiston tarkoituksena on:

• varmistaa poistumisturvallisuus
• helpottaa pelastustoimintaa (näkyvyys ja kuumuus)
• hidastaa tulipalon kehittymistä (poistetaan lämpöä rakennuksesta ulos)
• estää yleissyttyminen (palokaasujen syttyminen)
• vähentää omaisuus- ja ympäristövahinkoja.

Savunpoistopainike sijaitsee porrashuoneen sisääntulokerroksessa pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Rikkomalla savunpoistopainikkeen lasin pääsee painamaan savunpoistonappia, jolloin porrashuoneen yläosassa oleva savunpoistoluukku, -ikkuna aukeaa tai puhallin käynnistyy. 

Sulkuvoiman rajoittimen turvalaitteet pysäyttävät tai hidastavat oven toimintaa, jos automaattisesti toimivan taiteoven tai automaattiliukuoven sulkeutumissuunnassa havaitaan este.

Suojatila on tila, joka korin alimmassa asennossa jää korin ja kuilun pohjan väliin (alasuojatila) tai korin ylimmässä asennossa jää korin ja kuilun katon väliin (yläsuojatila). Suojatilan tarkoituksena on suojata kuilun pohjalla tai korin katolla olevaa henkilöä puristumisriskiltä.

Sähköinen hätäkäyttö on järjestelmä, jolla hissiä voidaan liikuttaa sähköisesti ohittaen tiettyjä turvalaitteita, kuten äärirajakytkimet ja tarraajakoskettimen.

Taajuusmuuttaja

Taittopyörän tehtävänä on ohjata / kannattaa kannattimena olevaa köyttä.

Tarkkuusasetuksella tarkoitetaan korin lattian asettamista ja pitämistä mahdollisimman tarkasti pysähdystasolla korin ensin pysähdyttyä lähelle pysähdystasoa. Tarkkuusasetus korjaa korin lattian asennon korin kuormituksen muuttuessa kuormauksen tai kuormauksen purkamisen aikana.

Tarrain (salpatarrain, luisutarrain) on hissin tärkein turvalaite. Mikäli korin nopeus kasvaa vikatilanteessa liian suureksi, mekaaniset tarraimet aktivoituvat ja pysäyttävät hissin korijohteiden varaan. Yleensä vähintään kori tulee varustaa tarraimilla. Mikäli vastapainon vapaa putoaminen aiheuttaa vaaraa, on myös vastapaino varustettava tarraimilla. Joissain tapauksissa tarrain saattaa olla yhdistetty nostomekanismiin.

Tarrainkytkin pysäyttää hissin koneiston käynnin tarrauksen tapahduttua eikä salli ohjausta ennen kuin tarrain on vapautettu.

Tasokutsu

Tasokutsujen ohitus

Vaihde on käyttömoottorin ja vetopyörän, telan tai ketjupyörän väliin sijoitettu pyörimisnopeuden pienentäjä.

Vaihteellinen koneisto on nostokoneisto, jossa moottorin pyörimisnopeus pienennetään sopivaksi vetopyörän, telan tai ketjupyörän pyörimisnopeudeksi.

Vaihteeton koneisto on nostokoneisto, jossa vetopyörä on sijoitettu moottorin akselille, joten vetopyörällä ja moottorilla on sama pyörimisnopeus.

Vastapainon hypyllä tarkoitetaan sitä vastapainon jatkamaa matkaa ylöspäin, joka tapahtuu vikatilanteessa korin puristettua puskurinsa kokoon tai korin saavutettua kiinteän alustansa.

Vaste on levy tai alusta, jonka tehtävänä on koskettaa ensimmäisenä puskuria.

Veden tunnistinsensori

Veräjä on korin kulku- tai kuormausaukossa oleva sivulle liukuva, pystysälerakenteinen käsikäyttöinen portti, joka suojaa matkustajia ja tavaroita hissin liikkuessa. Veräjä ei kuitenkaan suojaa matkustajia ja tavaroita umpinaisen korioven tasoisesti. Veräjärakenteita on kahta mallia; vanhempi malli (ns. saksiveräjä), jossa säleet menevät kasaan veräjän auetessa sekä uudempi malli (ns. Viksam-veräjä), jossa säleiden väli pysyy vakiona.

Veräjäkosketin estää veräjällisen hissin korin liikkeelle lähdön veräjän ollessa auki. Jos veräjä on avattavissa korin liikkuessa, veräjäkosketin pysäyttää hissin avattaessa veräjää.

Vetopyörä on metallirakenteinen pyörä, johon on sorvattu sellaiset urat, että niiden ja kannattimien välisen kitkan avulla saadaan kori liikkeelle, pidetään liikkeessä sekä jarrutetaan pysähdyksiin.

Vetopyörähississä liike siirretään kitkan välityksellä nostokoneistosta korille ja vastapainolle vetopyörän yli kulkevien köysien kautta.

Vetopyöräkoneisto on koneisto, jossa koria ja vastapainoa yhdistävät nostoköydet kulkevat vain kerran vetopyörän yli, jolloin voima siirtyy koneistosta köysiin vetopyörän urien ja köysien välisen kitkan avulla.

Vinohissi

Yläkonehissi on kiinteistöön kiinteästi asennettu nostolaite, jonka korissa ihmiset ja tavarat voivat siirtyä pystysuunnassa kerrostasojen välillä ja jonka konehuone on sijoitettu kuilun yläpuolelle.

Yläsivukonehissi on kiinteistöön kiinteästi asennettu nostolaite, jonka korissa ihmiset ja tavarat voivat siirtyä pystysuunnassa kerrostasojen välillä ja jonka koneisto on sijoitettu ylimmälle pysähdystasolle kuilun viereen ja jonka konehuone on avoimessa yhteydessä kuilun kanssa.

Yläsuojalevy on korin kulkuaukon yläreunaan asennettu saranoitu levy, joka pysäyttää korin liikkeen yläsuojalevyn kääntyessä ylöspäin. Yläsuojalevyn tarkoituksena on pysäyttää hissi esimerkiksi silloin, kun vaatekappale on jäänyt kuilun oven väliin ja kori kulkee alaspäin.

Äärirajakytkin pysäyttää itsetoimivasti koneiston käynnin korin ohitettua vikatilanteessa päätepysähdystason.